Nii saab sooja tuppa! / Näin tehdään talo lämpimäksi!
Ahjukapis. / Uuninpankolla. (Vai mikä on tuollaisen syvennyksen nimi, onko meillä moisia edes rakennettu entisaikaan tulisijoihin?)
Mattiase tehtud pilt. / Mattiaksen kuvaamaa.
Hoopis mina olen siin doktor! / Kumpikos tässä onkaan lääkäri? Minä!
Enam ei ole "nagu tüdruk" vaid tõeline poiss! / Pääsipäs eroon tyttömäisestä tyylistä, nyt on tukka lyhyt kuin miehillä ikään!
Puu ühe rohelise lehega. / Puu ja sen oksalla yksi vihreä lehti.
Kuna reede hommikul tundus Mattiase tervis OK ja me kõik kangesti tahtsime Tartusse minna, otsustasimegi nii. Pealelõunat siis sõitsime. Kohale jõudes oli täpselt nii, nagu mummi oli kirjeldanud - nimelt küüüüülm! Nii ca 15 kraadi (nädal kütmata). Aga see oligi osa seiklusest :-) Mummil olid kõik puud ilusti ahjude kõrval valmis, seega kõigepeal kööki pliidi alla tuli ja siis ahjudesse ka, õnneks läksid kõik kenasti ja kiiresti küdema.
Kui mummi koju jõudis, oli juba pisut soojem ning söökki valmis. Enne magamaminekut istusime Mattiasega põleva pliidisuu ees ning määrisime hanerasva rinnale ja tallaalustele, ikka õige värk, mitte mingi elektripliidi ees soojendamine. Mattiase meelest huvitav, tuld on põnev vaaadata. Tava- ja rahvameditsiinile vaatamata köha ikka püsis ning palavik tõusis 39-ni, seda ka järgneval ööl. Seega olime sunnitud olema tubased, kuigi nädalavahetuse ilm oli haruldaselt ilus - selge, vaikne ning esimeste külmakraadidega.
Laupäeval said uue looki nii Mattias kui ka emme ning ka Mannikene sai pestud, kammitud ja harjatud.
Pühapäeval tundsime, et kuigi Tartus oli mõnus, on kodus ikka väga hea olla. Õunte, mahla ja moosivarud said korralikult täiendatud.
Täna olime tubased, palvik läinud, köha alles. Iris püsib tervena (ptüi-ptüi-ptüi!).
Mattiase tänane kild: "Tahan, et kunagi ma oleks ralliaäss!" :-)
Kirjutan kõrval põlev küünal ja meelel lendlevad hinged.
___________________
Koska perjantaiaamuksi Mattias tuntui tervehtyneen ja me kaikki tahdoimme niin kovasti Tarttoon, niin eihän siinä muuta kuin menoksi! Iltapäivällä läksimme tien päälle. Perille päästyämme oli tilanne juuri sellainen millaiseksi mummi oli sen ennustanutkin – viikon ilman lämmitystä seisseet huoneet olivat KYLMÄT!! Mittari näytti 15 astetta. Vaan sepäs olikin ihan oma osansa seikkailua. :-) Mummi oli tuonut nätit kasat puita uunien viereen, joten ensiksi teimme tulen keittiön puuhellaan ja sitten isoihin kaakeliuuneihin. Onneksi syttyivät ilman ponnisteluja ja alkoivat lämmittää nopeasti.
Sitten kun mummikin ehti töiltään kotiin, oli talossa jo vähän lämpimämpi ja ruokakin tehty valmiiksi. Ennen nukkumaanmenoa hieroimme vielä Mattiaksen rinnalle sekä jalkapohjiin hanhenrasvaa ja istuimme keittiön avonaisen uuninluukun edessä lämpöhoidosta nauttien. Se oli ihan ehtaa asiaa, ei mitään sähköuunin edessä muka-lämmittelyä. Mattias sanoi, että elävän tulen äärellä on mielenkiintoista istua ja katsella tanssivia liekkejä.
Oikeista lääkkeistä ja kansanhoidoista huolimatta hento yskä kuitenkin jatkui ja kuume nousi iltayöstä taas 39:ään – kuten myös seuraavana yönä. Niinpä olimme pakosta sisäpotilaiksi määrättyinä, mikä harmitti, koska ulkona oli koko viikonlopun harvinaisen kaunis ilma – kirkas, tuuleton ja ensimmäistä kertaa tänä syksynä pakkasasteinen.
Lauantaina sekä Mattias että äiti ”tuunasivat” itsensä uuteen kuosiin kampaajalla. Myös pikkuprinsessa pestiin sekä hentoista tukkaansa kampailtiin ja harjattiin.
Sunnuntaina, niin mukavaa kuin Tartossa onkin, oli aika palata kotiin ja se tuntui oikeastaan tosi hyvältä. Saimmehan reissun myötä täydennettyä niin omena-, mehu- kuin hillovarastoakin.
Tänään maanantaina kuume on poissa mutta yskä tallella, joten sisällä pysyttely jatkuu. Iris tuntuu pysyvän terveenä (kolme ”pthuita” vasemman olan yli)…
Päivän lohkaisu Mattiakselta: ”Minä haluan olla joskus ralliässä!” :-)
Kirjoitan tätä kynttilänvalossa, mielessäni monetkin henkimaailman asukit.
Kommentaare ei ole:
Postita kommentaar