Lauakommetest

Hommikusöögiks soovis Mattias võileibu. Ja seletas ka, miks: "Selle kiiresti söön ära - ampsti. Siis teine, ampsti. Siis kõht täis on."

Hiljem aitas Mattias emmet ja andis Irisele saia süüa. Nagu pildilt näha, on mõlemad väga rahul ja õnnelikud. Muidu see Irise söömine on nagu on selles vanuses, st. paras peavalu :-)

Ja emme leidis, et aitab Mattiasele toidu tükeldamisest, suur poiss, saab ise hakkama. Saigi ja oli väga uhke ning ka tähelepanu keskendus rohkem söömisele.


__________________

Aamupalaksi Mattias toivoi voileipiä. Toki hän osasi myös selittää, miksi: ”Sen syön nopeesti, ampsista vaan. Sitten vielä toisen, ampsista vaan. Sitten on masu täynnä.”

Myöhemmin Mattias auttoi äitiä tarjoamalla Irikselle leipää. Kuten kuvasta voi todeta, ovat molemmat lapset järjestelystä mitä onnellisimpia. No, muuten se Iriksen ruokailu onkin sitten tyypillisintä lajia ikäluokassaan – pää meinaa haljeta siitä sottaamisesta. :-)

Ja äiti muuten totesi, että nyt riittää ruoan valmiiksi pilkkominen Mattiasta varten – kyllähän ison pojan täytyy jo pärjätä itsekin. Ja pärjäsikin ja oli kovasti ylpeä siitä, samalla muuttaen koko ruokailua myös rauhallisempaan suuntaan, keskittymisen ansiosta.

____________________

For a breakfast Mattias requested sandwiches. And he also explained why: “I eat that quickly, like crunch-o-matic, Then another one, crunch-o again. Then my tummy if full.”

Later on Mattias helped mommy to give Iris some bread. Like you can see on the pic, both liked this arrangement a lot. Then again, in general table-manners of Iris are still... straight from ... well, you know..:-)

And Mommy made a decision that now it’s enough for Mattias to get his food as ready-cut pieces – a big boy can use a knife all by himself. And he could! That made him so proud of himself, and as a side-effect, now the dinner time is also much more peaceful due he needs to concentrate more on eating itself as a process.











.