Peale kellakeeramist

Sügis. Värvide mäng Hirvepargis. / Syksyistä väriloistoa Hirvepuistossa.

Iris ja sügis. / Iris ja syksyn merkki.

Mattiase jänes (tädi Rahel natuke aitas kõrvu).  / Mattias muovaili jäniksen (lastentarhan Rahel-täti auttoi vähän korvien kanssa.)

Jälle Mattiase jänes. / Toinenkin Mattiaksen jänis.

Kastaniloomade uus kodu. / Hei, meidän kastanjamunaeläimet saivat uuden kodin!

Esmaspäeva hommik peale kellakeeramist. Esimese rünnaku (k 5.17) suutsin tõrjuda, teisele aga andsin alla - kell 6.07. Tegelikult "vana aja" järgi peale 7-t ju täitsa mõistlik ärkamise aeg.... Magama läksime küll juba "uue", st. talveaja järgi.

Mattias käis täna lasteaias. Olid kaisuloomade ja patjadega tähistanud talveaja tulekut. Õues käisid ka. Kunsti täna ei tehtud. Eelmisel nädalal oli neil jänkutemaatika, küll joonistatud, voolitud jne.

Ilm oli täna sompus, aga suht soe. Käisime Irisega jalutamas. Iris tegi sügisega lähemat tutvust ka. Ühel hetkel aga otsustas soojavereline tütarlaps, et kindaid pole vaja. Emmel oleks küll vist polaarekspeditsiooni riietust tarvis, et lastega väljas käies mitte ära külmuda.

Tundsin, et mulle tõeliselt sügis meeldib! Rahulik ja kuidagi soliidne oma värvigammalt, lõhnab ka hästi. Ega pea ilmtingimata väljas käima nagu kevadel, suvel ja talvel ilusate ilmadega ning midagi ette võtma. Võib rahumeeli toas olla, sest sajab ja on tuuline ja üldse kole ilm. Ja õues saab lihtsalt niisama jalutada. Läheb järjest pimedamaks ning võib olla depressiivne. Mõnus :-)

Tubastest tegemistest niipalju, et Mattiase kastaniloomad kolisid linnumajja (see on Mattiase enda tehtud - jaanipäeval siis).

Irisel on selgelt tekkinud oma soovid ja tahtmised, vahest on neist küll raske aru saada, sest väljendab ta neid ikka ühtviisi - "Äpähh!" Aga see peaks ju selge olema, et ei saa ometi mingit püreed süüa, kui ema samal ajal kohvi joob! Ja üldse, lusikaga söömisega saab ju peaaegu ise hakkama!

_____________

Maanantaiaamu talviaikaan siirtymisen jälkeen. Ensimmäisen heräilyrynnäkön klo 5.17 sain vielä torjuttua, mutta toisella kerralla luovutin jo suosiolla. Kello oli 6.07, eli oikeastaan kesäajan mukaan jo yli seitsemän ja siksi ihan hyväksyttävä ylösnousuaika. Nukkumaan nimittäin lähdimme jo „uuden“ eli talviajan mukaan.

Mattiaksella oli tänään lastentarhapäivä. Juhlistivat talviaikaan siirtymistä pehmoeläinten ja tyynyjen kera, ja kävivät myös ulkona. Tänään ei ollut taideopetusta, edellisviikollahan heillä oli ollut jänisteema – olivat piirtäneet ja muovailleet jäniksiä jne.

Ilma oli aika nuhruinen, mutta suht lämmin. Kävimme Iriksen kanssa kävelyllä, ja hän tutustui syksyn ilmiöihin lähemminkin. Ja sittenpä tämä kuumaverinen pikkutyttö päättikin, ettei tarvitse enää hanskoja. Äidille sen sijaan voisi joku lahjoittaa naparetkeilyasusteet, jotta lasten kanssa ulkona puuhatessa ei olisi niin himputin kylmä.

Minä ihan aidosti tykkään syksystä! Syksy on rauhallisuutta ja vaihtuvine värimaailmoineenkin jotenkin pysyvyyttä korostavaa aikaa, ja ulkona tuoksuu ihanalle. Eikä tarvitse pelkän rutiinin ja tekemisen pakon vuoksi kauniillakaan ilmalla rynnätä ulos kuten keväällä, kesällä ja talvella tuntuu olevan. Ollaan sopuisasti sisällä silloin kun sataa tai on tuulinen ja ylipäänsä paha ilma. Ja ulkona voi käydä ihan vaan rennosti kävelyllä. Päivät lyhenevät, hämärtyvät ja voi ihan luonnostaan olla vähän melankolinenkin. Se on niin mukavaa :-)

Sisäpuuhista sen verran, että Mattiaksen kastanjamunaeläimet saivat itselleen uuden kodin lintujen ruokintamajasta, jonka Mattias viime juhannusjuhlilla muuten ihan itse naputteli annettujen ohjeiden mukaisesti kokoon.

Irikselle on kehittynyt selvästi jo omia toiveita ja tahtoa. Välillä niitä on tosin vaikeaa ymmärtää, koska tyttö ilmaisee itseään aika yksioikoisesti – „Äpähh!“. Mutta pitäisihän siitä nyt ymmärtää ainakin se, ettei hedelmäsosetta voi millään syödä samaan aikaan kun tyttö näkee äidin esim. juovan kahvia. Ja muuten, Iris osaa jo melkein ihan itse syödä lusikalla!