Seagripp ja talvetossud

Autoportree. / Omakuva.



Mattias pildistab. / Mattias kameramiehenä.



Eilne Mattiase paranemine oligi vaid ajutine, täna hommikust, õigemini ööst teine palavikuküür, kurk ka punane ja pisut köha. Niiet nädalavahetuseks plaanitud Tartu-reis jääb ära:-( .
Elektroonilise kraadiklaasi olen kuskile väga kindlasse kohta ära pannud, noh, Mattiasega saame ka vanaaegsega hakkama (Mattias: "Ohoo, täitsa uus! Väga tore, selline kraadiklaas!") aga kui Irist oleks vaja kraadida.... Ninapidi nad ju kogu aeg koos on. Mängisid täna päris toredasti.



Ja peale minu loengut Mattiasele koostöö positiivsetest külgedest nägi õhtune koristamine, st Mattiase raudtee kokkupanek välja nii: Iris annab Mattiasele tüki, Mattias ütleb aitäh ja paneb kasti, ise aeg-ajalt kiidab "Väga tubli, Iris!" Nii armas. Emmel ikka asjad hästi korraldatud:-) lapsed rõõmuga koristavad, mina vaatan pealt.



Iris püüab ise süüa, natuke see juba õnnestub ka. Jäädvustada pole püüdnud, sest fotokaga ei suuda ju miski võistelda.



Fotograafil oli täna sessioon, mõned stiilinäited eespool.



Ja Mannikene sai siis täna endale talvetossud alla :-)

__________________

Eilinen Mattiaksen paraneminen olikin vain tilapäistä. Aamulla - tai oikeammin jo yöllä - nousi kuume uudestaan, kurkku punoitti ja poika yski hieman. Joten viikonlopuksi suunniteltu reissu Tarttoon jää sitten mitä ilmeisimmin tekemättä. :-(




Olen pistänyt digikuumemittarin johonkin TOSI varmaan (piilo)paikkaan, onneksi Mattias suhtautuu lunkisti myös perinteiseen malliin. (Mattias: ”Ohoo, ihan uusi! Tosi hieno tämä tämmöinen mittari!”) Mutta auta armias kun Iristä yrität moisella mitata…



Nenäthän noilla on vastatusten lähes koko ajan – onneksi leikkivät tänäänkin sopuisasti yhdessä.



Sen jälkeen, kun olin pitänyt Mattiakselle pienen luennon yhteistyön hyvistä puolista, tapahtui leikkihuoneen iltasiivous eli puurautatien lelulaatikkoon purkaminen näin: Iris ojentaa Mattiakselle radanpätkän, Mattias sanoo ”Kiitos” ja laittaa palan laatikkoon. Kehuu jopa välillä Iristä sanoen: ”Hienoa, hyvä Iris!” Niin söpöä. Olen tosiaan onnistunut organisoimaan asiat oikein ja jetsulleen – lapset tykkäävät siivoamisesta ja itse voin vain katsella sivusta.



Iris yrittää nyt syödä itse, ja kyllä se välillä jotenkuten onnistuukin. Kuvin asiaa on tosin mahdoton todistaa, kameran ilmestyminen käteen kun kääntää tytön huomion heti puoleensa.



Mutta kyllä kuvaaja(t) pääsi(vät) tänään vähän harjoittelemaankin, edellä muutama näyte.



Ja muuten, tänään pikkuprinsessa sai ensimmäistä kertaa jalkoihinsa talvisaappaat.

Tubane päev

Mängime trummi! / Rumpali-duo harjoittelee esitystä!






Trummipulki saab ka niimoodi kasutada! / Rumpupalikat, ihan kuin avaruusolion sarvet!







Mattias kasutab iga hetke Irise arendamiseks:-) / Kun isoveli opettaa pikkusiskoa, silloin aika ja tilanne ovat toissijaisia tekijöitä :-)







Mattiase pilt (täitsa ise tegi). Maja, auto, puu, automärk. Mõista-mõista, mis on mis :-) Mattiaksen tekemä kuva-arvoitus – löydätkö tästä talon, auton, auton nokkamerkin (logon) ja puun?




Hakkame talveajaga kohanema, nii ärkamine kui päev hakkavad paika loksuma.


Täna käis meil jälle tädi Elle, vaatas lapsi hommikupoolel ca 2 tundi. Tundub, et Mattiasele sobis, teatas hiljem lõunaunne jääda püüdes, et väga tore oli tädi Ellega olla. Mattias oli olnud asjalik ja viisakas, näidanud ette nii oma oskused (eilsed I-tähed jm) kui ka rahakassa sisu :-) ja lasknud Irisel ilusti magama jääda. Ise küll magas lõunaund täna "silmad lahti" nagu ta seda väljendab, st ei maganud.


Iris seisab toeta juba natuke pikemat aega, endal on selle üle nii hea meel, et naerab laialt. Täna väljas ei käinudki. Mattiasel palavikku pole, hääl hakkab ka tagasi tulema. Mängisime trummi ja Mattias lõikas-kleepis pildi.



Toredasti ronisid kahekesi torus, Irisele tegi asi väga nalja (vt video).

_________________

Nyt alamme jo sopeutua talviaikaan - niin herääminen kuin päivärutiinitkin ovat loksahtelemassa oikeille kohdilleen.


Tänään luonamme kävi jälleen hoitotäti Elle, viipyen noin 2h lasten parissa. Tuntuu, että Mattias on jo sinut asian kanssa – mainitsi päiväunille mennessään, että Elle-tädin kanssa oli tosi mukavaa olla. Tätiä kohtaan Mattias oli ollut kohtelias ja asiallinen, oli esitellyt tädille osaamistaan (ed. päivän i-kirjaimet) kuin myös säästölippaansa sisältöä. Ja oli pysytellyt meluamatta tädin laittaessa Iristä aamupäivänokosille. Itse Mattias tosin „nukkui silmät auki“ päiväunien aikaan, kuten hänellä on tapana asia ilmaista – eli että ei oikeasti nukkunutkaan.

Iris seisoo jo ilman tukea hieman pidemmän aikaa kerrallaan. Sen taidon tajuaminen ilahduttaa häntä kovin ja tuottaa huuliltaan raikuvan heleän naurun.

Tänään emme ulkoilleet. Mattiaksella ei tosin ole kuumetta ja äänikin alkaa palailla. Soittelimme sen sijaan rumpua, ja Mattias leikkaili - liimaili väripapereista kuvia. Ryömimisputki oli myös kovassa käytössä, kun molemmat konttasivat ees-taas sulassa sovussa.

Videolta näkyy, kuinka Iristä se leikki huvitti. :-)













.

Pildid, tähed ja pisikud.

Mattias aitab judos matte paika panna. / Mattias auttoi judotunnin alussa pehmikemattojen paikalleen asettelussa.



Irise esimene pilt. / Iriksen ensimmäinen piirustus.



Kunstnik. / Taitelija työssä.




Auto.




Auto, õunauss, muru ja väiksed elevandid. / Auto, omenamato, ruohoa ja minikokoisia elefantteja.




Õunaussid, number 3 (paremal ülal), tähed (IOÕE), elevandid. / Omenamatoja, numero 3 (oikeassa ylänurkassa), kirjaimet I, O, Õ ja E sekä lauma elefantteja.




Õpime tähti kirjutama. / Tässä opetellaan kirjaimien kirjoittamista.




Töö tulemus (emme pole ühtki kriipsu teinud). / Ilman äidin ensimmäistäkään mallinäytettä upea rivi I-kirjaimia.

Kell 06.05. "Emme, kas ma tohin sinu kaissu tulla?" - "Ei, kullake, on alles öö ja igaüks magab oma voodis." - "Ahah." - "Äpähh? Äpähh!" Katsume tasapisi uuesti uinuda. "Emme, pissile!" - "No mine siis!" - "Okei!" - "Äpähh? Äpähh!" Katsume tasapisi uuesti uinuda. "Emme, piss tuligi!" - "Äpähh? Äpähh!" Annan alla, oleme kõik üleval.

Niikaua kui sätin kohvid-pudrud-püreed valmis, on tublil 3-aastasel poisil riided seljas, kardinad eest tõmmatud, elevant sööma pandud ja voodigi tehtud. Söögilauas teatatakse:"Emme, ma tahan kunagi Lätimaale sõita!" - "Miks? Mis Sa seal teha tahad?" - "Kiikuda!" :-)

Tädi Elle saabub saksa täpsusega kokkulepitud ajal. Iris on vaid korra temaga olnud pool tundi, täna siis pikemalt. Natuke raske südamega jätan nad koju, Iris nutab, ja lähme Mattiasega judosse ( http://www.judokool.ee/ ) Seal pole õnneks väga palju aega mõelda, kuidas neil seal kodus läheb. Mattias on tubli, võistleb Aivariga, ämblikke jõuab teha terve saalipikkuse, kõhulihaste harjutusi 15 korda. Toni küsib, milllal Mattias 5 saab?!? Arutame suuremate rühma minekut uuest aastast. Hiljem tuleb see jutuks ka Aivari emaga, oleks tõesti tore, kui nad koos edasi läheksid, muidu kõik võõrad.

Kodus olukord rahulik, Iris oli nutnud vaid lühikest aega ja ca 40 minutit ka maganud. Mattias tembutab ja edvistab, ta kangesti tahtis tädi Ellet näha ja ju on ta lapsele sümpaatne.

Aga hääl kipub Mattiasel ära minema ja enne lõunaund mõõdan 37,3 C. Hmmm.... Homme lasteaeda igatahes ei lähe. Ja täna poodi ka mitte.

Enne lõunasööki soovib Mattias joonistada, teeb 2 pilti vesivärvidega ja 1 pliiatsitega. Tahab ka kangesti nõusid pesta, no täna igaks juhuks ei lase veega solberdada.

Täna ongi selline rahulikum päev, Mattias joonistab veel, ka Iris teeb oma esimese pildi. Siis tahab Mattias ka kirjutama õppida, alustame siis raamatu algusest - I tähest. Hämmastava kannatlikkusega kirjutab laps peaaegu 3 rida tähti, laseb õpetada, kuidas pliiatsit käes hoida ning I-d tulevad tõesti ilusad välja.

Iris naudib kiiklambaga kiikumist (vt. videot).

_______________

Kello 6.05. „Äiti, saanko tulla viekkuun?“ – „Ei kultaseni, nyt on vielä yö ja jokainen nukkuu omassa sängyssään.“ – „Aha“ – Pinnasängystä kuuluu „Äpähh? Äpähh!“ No, yritetään kuitenkin vielä nukahtaa uudestaan. „Äiti, pissahätä!“ – „No mene ihmeessä“ – „Okei!“ – „Äpähh? Äpähh!“. Olkoon sitten, ollaan kaikki jo hereillä.


Sillä aikaa kun valmistan kahvin, puuron ja soseen valmiiksi, on reipas 3-vuotias poikamme pukeutunut, vetänyt verhot ikkunansa edestä, laittanut akulla toimivan yövalo-elefantin latautumaan ja sijannut vuoteensa! Aamiaispöydässä poika ilmoittaa: „Äiti, mä haluan joskus matkustaa Latviaan!“ – „Miksi? Mitä sinä siellä haluat tehdä?“ – „Kiikkua!“ :-)



Uusi kotihoitajatätimme Elle saapuu saksalaisella täsmällisyydellä sovittuun aikaan. Iris on aiemmin tutustunut häneen vain puolen tunnin ajan, tänään siis edessä pidempi kaksistaan olo. Sydän raskaana lähden kotoa ja itkuisen Iriksen luota, tänään on nimittäin Mattiaksen judotunti (www.judokool.ee). Siellä ei onneksi jää paljoa aikaa ajatteluun eikä kotitilanteen murehtimiseen. Mattias on hyvä harjoituksissa, kilpailee oikein erään Aivar-pojan kanssa. Hämähäkki-kävelyä poika jaksoi tehdä koko salin pituuden verran, vatsalihasharjoituksiakin kysytyn 10:n sijasta 15. Ohjaaja-Toni kysyi, milloin Mattias täyttää 5 vuotta?!? Keskustelimme suurempien poikien ryhmään siirtymisestä vuodenvaihteessa – myöhemmin sama teema nousi esille myös Aivarin äidin kanssa. Olisi kyllä kiva, kun saisivat yhdessä mennä muuten vieraaseen porukkaan.

Kotona kaikki oli hyvin. Iris oli itkenyt vain vähän aikaa ja ottanut myös n 40 min myöhäisaamu-unet. Mattias esiintyi ja keimaili Elle-tädille, ilmeisesti tämä oli niin sympaattisen oloinen hänen mielestään.

Ennen päiväruokaa Mattias tahtoi piirtää, ja niin teimme 2 vesivärikuvaa sekä 1 värikynäkuvan. Ruoan jälkeen olisi halunnut myös auttaa astioidenpesussa, mutta sitten alkoi äänensä käheytyä ja ennen päiväunia mittasinkin häneltä 37,3 kuumetta. Hmmm, huomenna ei siis mennä päiväkerhoon eikä tänään kauppaan. Ja jätetään se vedellä lotraaminen muutenkin varmuuden vuoksi väliin.

Tänään olikin sellainen rauhallisempi päivä. Mattias piirsi vielä iltapäivälläkin, myös Iris teki oman ensimmäisen taiteilijantyönsä. Sitten Mattias halusi opetella kirjoittamaan. Aloitimme harjoitusvihkon alusta eli helpoimmasta kirjaimesta – I:stä. Hämmästyttävän kärsivällisesti poika piirsi lähes kolme riviä täyteen hienoja I-kirjaimia, antoi myös neuvoa kuinka kynää pidetään kädessä.

Videolla Iris ratsastaa kiikkulampaalla. Tuntuu tykkäävän, eikö vain? :)

.

Peale kellakeeramist

Sügis. Värvide mäng Hirvepargis. / Syksyistä väriloistoa Hirvepuistossa.

Iris ja sügis. / Iris ja syksyn merkki.

Mattiase jänes (tädi Rahel natuke aitas kõrvu).  / Mattias muovaili jäniksen (lastentarhan Rahel-täti auttoi vähän korvien kanssa.)

Jälle Mattiase jänes. / Toinenkin Mattiaksen jänis.

Kastaniloomade uus kodu. / Hei, meidän kastanjamunaeläimet saivat uuden kodin!

Esmaspäeva hommik peale kellakeeramist. Esimese rünnaku (k 5.17) suutsin tõrjuda, teisele aga andsin alla - kell 6.07. Tegelikult "vana aja" järgi peale 7-t ju täitsa mõistlik ärkamise aeg.... Magama läksime küll juba "uue", st. talveaja järgi.

Mattias käis täna lasteaias. Olid kaisuloomade ja patjadega tähistanud talveaja tulekut. Õues käisid ka. Kunsti täna ei tehtud. Eelmisel nädalal oli neil jänkutemaatika, küll joonistatud, voolitud jne.

Ilm oli täna sompus, aga suht soe. Käisime Irisega jalutamas. Iris tegi sügisega lähemat tutvust ka. Ühel hetkel aga otsustas soojavereline tütarlaps, et kindaid pole vaja. Emmel oleks küll vist polaarekspeditsiooni riietust tarvis, et lastega väljas käies mitte ära külmuda.

Tundsin, et mulle tõeliselt sügis meeldib! Rahulik ja kuidagi soliidne oma värvigammalt, lõhnab ka hästi. Ega pea ilmtingimata väljas käima nagu kevadel, suvel ja talvel ilusate ilmadega ning midagi ette võtma. Võib rahumeeli toas olla, sest sajab ja on tuuline ja üldse kole ilm. Ja õues saab lihtsalt niisama jalutada. Läheb järjest pimedamaks ning võib olla depressiivne. Mõnus :-)

Tubastest tegemistest niipalju, et Mattiase kastaniloomad kolisid linnumajja (see on Mattiase enda tehtud - jaanipäeval siis).

Irisel on selgelt tekkinud oma soovid ja tahtmised, vahest on neist küll raske aru saada, sest väljendab ta neid ikka ühtviisi - "Äpähh!" Aga see peaks ju selge olema, et ei saa ometi mingit püreed süüa, kui ema samal ajal kohvi joob! Ja üldse, lusikaga söömisega saab ju peaaegu ise hakkama!

_____________

Maanantaiaamu talviaikaan siirtymisen jälkeen. Ensimmäisen heräilyrynnäkön klo 5.17 sain vielä torjuttua, mutta toisella kerralla luovutin jo suosiolla. Kello oli 6.07, eli oikeastaan kesäajan mukaan jo yli seitsemän ja siksi ihan hyväksyttävä ylösnousuaika. Nukkumaan nimittäin lähdimme jo „uuden“ eli talviajan mukaan.

Mattiaksella oli tänään lastentarhapäivä. Juhlistivat talviaikaan siirtymistä pehmoeläinten ja tyynyjen kera, ja kävivät myös ulkona. Tänään ei ollut taideopetusta, edellisviikollahan heillä oli ollut jänisteema – olivat piirtäneet ja muovailleet jäniksiä jne.

Ilma oli aika nuhruinen, mutta suht lämmin. Kävimme Iriksen kanssa kävelyllä, ja hän tutustui syksyn ilmiöihin lähemminkin. Ja sittenpä tämä kuumaverinen pikkutyttö päättikin, ettei tarvitse enää hanskoja. Äidille sen sijaan voisi joku lahjoittaa naparetkeilyasusteet, jotta lasten kanssa ulkona puuhatessa ei olisi niin himputin kylmä.

Minä ihan aidosti tykkään syksystä! Syksy on rauhallisuutta ja vaihtuvine värimaailmoineenkin jotenkin pysyvyyttä korostavaa aikaa, ja ulkona tuoksuu ihanalle. Eikä tarvitse pelkän rutiinin ja tekemisen pakon vuoksi kauniillakaan ilmalla rynnätä ulos kuten keväällä, kesällä ja talvella tuntuu olevan. Ollaan sopuisasti sisällä silloin kun sataa tai on tuulinen ja ylipäänsä paha ilma. Ja ulkona voi käydä ihan vaan rennosti kävelyllä. Päivät lyhenevät, hämärtyvät ja voi ihan luonnostaan olla vähän melankolinenkin. Se on niin mukavaa :-)

Sisäpuuhista sen verran, että Mattiaksen kastanjamunaeläimet saivat itselleen uuden kodin lintujen ruokintamajasta, jonka Mattias viime juhannusjuhlilla muuten ihan itse naputteli annettujen ohjeiden mukaisesti kokoon.

Irikselle on kehittynyt selvästi jo omia toiveita ja tahtoa. Välillä niitä on tosin vaikeaa ymmärtää, koska tyttö ilmaisee itseään aika yksioikoisesti – „Äpähh!“. Mutta pitäisihän siitä nyt ymmärtää ainakin se, ettei hedelmäsosetta voi millään syödä samaan aikaan kun tyttö näkee äidin esim. juovan kahvia. Ja muuten, Iris osaa jo melkein ihan itse syödä lusikalla!

Esimene postitus

Vees on tore! / Vedessä on kivaa!



Hoidke alt! / Varokaa altaassa, täältä tulee vesipeto!




Relax peale ujumist ja sauna. / Rento fiilis uimisen ja saunan jälkeen



Pühapäev.

Käisime kõik koos Nõmme ujulas ujumas. Oli tore ja lapsed nautisid täiega nagu alati. Mattias sõi pärast jäätist, oli ise otsnud :-)

Pealelõunat olime tublid ja koristasime Mattiase tuba, Mattias oli väga asjalik, aitas hoolega ja vaatas ka Irist.

Tänased saavutused - Iris võttis hommikul banaani kätte ja sõi ise, lusikaga sööta ei lasknud. Ja avastas ka sellise naljaka asja, et kukla taga saab asju ühest käest teise panna ja siis jälle käsi üle pea näo ette tagasi tuua, see oli kohe väga naljakas!

Mattias ujus suures basseinis täitsa ise ja õhtul pani suht keerulise tiigritega pusle kokku, jälle täitsa ise.

Emme puhastas rõduklaasid ja -plekid kleepriba liimijälgedest, suutis luua Bluetooth ühenduse telefoni ja arvuti vahel ning salvestada telefonis olevad pildid arvutisse ning mis kõige tähtsam - alustada blogiga.

Videol Iris õuna söömas. Mattias hakkab sel ajal muti multikaid vaatama :-)

__________________

Sunnuntai.
Kävimme koko porukalla taas Nõmmen uimahallissa. Hauskaa oli ja lapset nauttivat täysin rinnoin kuten aiemmillakin kerroilla. Uimisen jälkeen Mattias söi jäätelöä, oli itse ojentanut myyjätädille isän antaman rahankin :-)

Iltapäivällä olimme touhukkaita ja siivosimme Mattiaksen huoneen. Mattias käyttäytyi tosi asiallisesti, auttoi reippaasti ja valvoi syrjäsilmällä myös Iriksen touhuja.

Tämänpäiväisiä urotekoja – Iris otti aamulla reilun banaaninpalan käteensä ja söi sitä itse (hampaitakin kun jo on muutama). Lusikalla syöttäminen ei tullut kysymykseenkään. Lisäksi hän huomasi, että pään taakse vietynäkin on mahdollista yhdestä kädestä siirtää esine toiseen käteen ja sitten tuoda se esine naaman eteen ”uudesta suunnasta”, niin sekös vasta hauskaa hänen mielestään oli!

Äitikin ahkeroi, puhdisti parvekelasit ja liukuprofiilit suojateippien liimajäljistä, askarteli toimivan Bluetooth-yhteyden kännykän ja tietokoneen välille kuvien siirtämiseksi ensin mainitusta tietsikkaan. Ja mikä tärkeintä, aloittaa tämän blogin kirjoittamisen.

Videolla Iriksen taidonnäyte omenan syönnistä. Mattias aloitteli samaan aikaan tietokoneelta piirrettyjen filmien katselun.